Alkuraskaus

 Halusin tehdä postauksen alkuraskauden fiiliksistä ja kertoa miten kaikki meni..

Tein positiivisen raskaustestin joulun jälkeen.Mulla oli pieni aavistus asiasta, mutta en halunnut innostua liikaa. Vihdoin kun testissä oli kaksi viivaa niin olin vähän järkyttynyt. 

Parin päivän päästä tein testin uudestaan ja viiva oli vahvistunut. Siitä melkein heti alkoi kauhea väsymys ja paha olo. 

Muistan, kun vaeltelin zombiena kotona niin Miika vaan nauroi mulle.

Uuden vuoden aikoihin olo paheni, mutta asia oli vielä meidän salaisuus, joten sen pahan olon piilottaminen ja se että ei tehnyt mieli syödä mitään oli tosi vaikeaa.

Tammikuun alussa paha olo oli siinä pisteessä, että ruoka ei pysynyt sisällä ja en kyennyt tekemään mitään. Syöminen ahdisti ja olo oli todella huono.

Jouduin perumaan menoja ja töitä en pystynyt tekemään. Olin vain sohvan pohjalla ja yritin syödä raikkaita hedelmiä.

Käytiin varhaisultrassa ja siellä oli pieni papu, jonka sydän sykki. Olo oli helpottunut ja raskaudesta tuli todellista.

Mun paha olo jatkui koko ekan kolmanneksen ja vasta 10 viikon jälkeen olo vähän helpottui.

Viikon 11 jälkeen päästiin ekaan viralliseen ultraan ja vauva oli kasvanut hienosti. Sydän löi ja vauvalla oli käsi naaman edessä.. Hän ei selvästikään tykkää olla kuvattavana.

Alussa kaikki oli mennyt tosi hyvin,mun pahaa oloa ja väsymystä lukuunottamatta. 

Olin mun tädin luona Turun seudulla ja oltiin menossa Ikeaan. Ikean parkkipaikalla tunnen,kun jotain valahtaa ja menen äkkiä vessaan. Huomasin että se on verta ja menen pieneen paniikkiin.. laitan äidille viestiä ja me lähetään Turun päivystykseen. Pääsin heti sisälle ja tutkimuksiin. 

Vauvalla oli kaikki hyvin ja hän jumppaili iloisesti.

Verenvuoto johtui hematoomasta, joka vuoti runsaasti vielä pari viikkoa tapahtuman jälkeen.

Mulla oli vielä lääkärikäynti parin viikon päähän ja siellä ei en näkynyt hematoomaa, joten kaikki on hyvin.

Tämmöinen oli mun ensimmäinen kolmannes ja ajattelin tehdä jokaisesta saman tyyppisen postauksen, koska näitä on kiva muistella myöhemmin.

-Riina